Monday 18 November 2013

Flunssan kourissa?

Flunssa ja influenssa

Aikuiset potevat flunssan keskimäärin 2-4 ja lapset 6-8 kertaa vuodessa. Joskus tauti saattaa pitkittyä ja silloin on todennäköisesti saanut monta peräkkäin sattunutta virustartuntaa.
Flunssa eli nuhakuume tarkoittaa äkillistä viruksen aiheuttamaa ylähengitysteiden limakalvotulehdusta. 

Flunssan oireet alkavat yleensä kipeällä kurkulla, joka yleensä helpottaa päivän tai parin jälkeen. Nenäoireet, kuten vuotaminen ja tukkoisuus sekä yskiminen seuraavat neljännen tai viidennen päivän kohdalla. Kuume on epätavallista aikuisilla, mutta lievä kuume on mahdollinen aikuisillakin. Kuume on kuitenkin todennäköisempi lapsilla flunssan yhteydessä.

Viruksen aiheuttamia flunssia esiintyy etenkin kylmempinä vuodenaikoina ja adenoviruksen aiheuttamaa tautia myös muina aikoina. Jos oireet eivät parane viikon jälkeen, sinulla saattaa olla bakteeritartunta, mikä tarkoittaa sitä, että saatat tarvita antibiootteja.


Influenssa aiheuttaa samankaltaiset, mutta ärhäkämmät oireet. Oireisiin kuuluvat kipeä kurkku, kuume, päänsärky, lihaskivut, tukkoisuus ja yskä. Influessavirukset aiheuttamat sairaudet alkavat yleensä joulu-tammikuussa. (HS 16.11.2013 ja http://www.tohtori.fi/)




Virukset urheilijan riesana

Aiemmin on sanottu, että kylmä ei sinänsä aiheuta flunssaa. Uusimman tiedon mukaan henkilön kantaessa oireettomana virusta on mahdollista, että flunssavirus aktivoituu kylmettyessä. Hengitystietulehdukset pahentavat usein myös astmaoireita ja alentavat sydämen ja lihasten suorituskykyä. Helposti sairastamiseen menee viikko tai kaksi rippuen kuinka pitkälle tulehdus on edennyt ja tuleeko jälkitauteja, joille portti helpottuu elimistön ollessa jo herkempi.


Urheilijoilla, jotka harjoittelevat paljon on suurempi infektioherkkyys kuin kohtalaisen määrän harjoittelevilla. Itse asiassa kohtuullinen harjoittelumäärä alensi tutkimuksessa infektioherkkyyttä.

Urheilijan kohdalla puhutaan ns. infektioherkästä tilasta n. 2 - 8 tuntia kovan kuormituksen jälkeen, jolloin on infektioiden tarttuminen todennäköisempää. Fyysisen stressin lisäksi vaikuttavat myös psyykkinen stressi, unen puute, sekä matkustelu ja aikaerorasitus.


 


Ylähengitystieinfektioiden ja harjoittelumäärän yhteys sekä avoin ikkuna –hypoteesi (Mikkola J. 2009)


Malta parantua!

  • Älä aloita kovaa harjoittelua puolikuntoisena flunssaoireiden hieman helpotettua! Riskinä on flunssakierre, pahimmillaan sydänlihastulehdus.
  • Ole erityisen varovainen kurkkukivun aikana ja varsinkin, jos nielu on peitteinen.
  • Ennen normaaliharjoittelua, muista levätä yhtä monta päivää ja sitten harjoitella hyvin kevyesti yhtä monta päivää kuin mitä flunssaoireet kestivät.

Miten voisin välttää ylähengitystieinfektioita?

  1. Pyri optimaalisen kuormitus-palautumis -suhteeseen harjoittelussa
  2. Muista riittävä yöuni ja perushygienia (vältä koskettamasta silmiä ja nenää, pese kädet usein).
  3. Vältä elämän muita stressejä, jos mahdollista.
  4. Syö monipuolisesti ja täydennä tarvittaessa ravintolisillä (vitamiinit ja kivennäiset, maitohappobakteerit, Omega 3 ja 6 rasvahapot).
  5. Muista pukeutua tilanteen mukaan, niin että pysyt lämpimänä ja kuivana (muista 2-8 h).
  6. Ennen tärkeitä kilpailuja vältä suurempia ihmisjoukkoja ja sairaita ihmisiä.
  7. Pohdi influenssarokotteen ottamista. 
 (Mikkola J. 2009, Spooner C. 2007)

1 comment:

  1. Petter Northug ei aio kätellä ilman käsinettä
    http://www.kp24.fi/uutiset/teemat/1060/351834/Petter-Northug-ei-aio-k%C3%A4tell%C3%A4-ilman-k%C3%A4sinett%C3%A4

    ReplyDelete